POLITIIKKATIETEET

Politiikkatieteissä yhdistyvät valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tieteenalojen näkökulmat. Ne muodostavat kattavan kokonaisuuden politiikan tutkimuksen tärkeimpiin ajankohtaisiin teemoihin.Opinnoissa tulevat tutuksi sekä poliittiset ilmiöt ja prosessit että kansainväliset taloudelliset, oikeudelliset, historialliset ja kulttuuriset näkökulmat.

Valtio-oppi (Political Science)

Valtio-oppi kuuluu sosiologian ja kansantaloustieteen ohella vanhimpiin yhteiskuntatieteisiin. Valtio-opilla on perinteisesti läheiset yhteydet kansainvälisten suhteiden oppiaineeseen ja hallintotieteisiin.

Nykyinen valtio-oppi ei ole pelkästään valtioistituutioon keskittyvä tieteenala, vaan se lähestyy laaja-alaisesti kaikkia poliittisia ilmiöitä. Valtio-opin kiinnostuksen kohteita ovat poliittiset instituutiot, ideologiat ja poliittisen ajattelun historia. Viime aikoina on tutkittu niin kulttuurin, sukupuolen kuin kielenkin poliittisuutta. Koska politiikkaa voidaan nähdä useissa erilaisissa ympäristöissä, valtio-opin tutkimusongelmat usein sivuavat esimerkiksi sosiologian, historian, julkisoikeuden tai käytännöllisen filosofian kysymyksiä.

Valtio-opin perusopintojen tehtävänä on antaa perustiedot politiikan tutkimuksen aihealueista ja lähestymistavoista: mitä politiikka on ja miten poliittinen järjestelmä toimii. Lisäksi perehdytään politiikan ja poliittisen järjestelmän muutokseen: politiikan uudet muodot ja ilmiöt korostuvat.

Aineopinnoissa perehdytään politiikan teoriaan, valinnaisissa opintojaksoissa poliittisen ajattelun historiaan, uusiin poliittisen toiminnan muotoihin sekä ympäristön ja turvallisuuden politiikkaan. Erikoistumisopintoina voi suorittaa myös pohjoisen, arktisen politiikan opintokokonaisuuden.

Valtio-opin maisteriopinnoissa painotetaan opiskelijan itsenäistä tiedonhankintaa politiikan eri alueilta ja sen kytkemistä pro gradu -tutkielman tekemiseen. Tieteenalavalmiuksien lisäksi tutkitaan erityisesti politiikkaa toiminnallisena ilmiönä ja politiikkaa koskevan tutkimustiedon yhteiskunnallista merkitystä.

Kansainväliset suhteet (International Relations)

Kansainvälisten suhteiden opiskelu vaatii kiinnostusta teoreettisiin, historiallisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Oppiaine tarjoaa laajan kuvan kansainvälisten suhteiden kentästä ja valmiudet kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun.

Kansainvälisten suhteiden tieteenala pyrkii kuvaamaan, selittämään ja tulkitsemaan kansainvälisen järjestelmän rakennetta ja toimintaa. Sen perinteisiä tutkimuskohteita ovat valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sodan ja rauhan kysymykset. Samalla kuitenkin oppiaine on myös tiukasti kiinni ajassa: muutokset maailmassa näkyvät nopeasti tieteenalan sisällössä. Niinpä muuttuva ja monimutkaistuva maailma tarjoaa kiinnostuksen kohteeksi myös monia uusia alueita.

Tänä päivänä yhä tärkeämmän osan kansainvälisten suhteiden tieteenalasta muodostavat kysymykset ajankohtaisista, maailmanlaajuisista ongelmista. Näitä teemoja ovat esimerkiksi ympäristön saastuminen, kansainvälinen terrorismi, väestönkasvu, ihmisoikeuskysymykset ja pakolaisuus.

Kansainvälisiin suhteisiin erikoistuneet sijoittuvat moninaisiin kansainvälisiin tutkimus-, opetus-, tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin. Työtehtävät voivat sijoittua niin kotimaahan kuin ulkomaille. Valmistuneilla on laaja-alaista osaamista kansainvälisen järjestelmän toiminnasta ja ajankohtaisista maailmanpoliittisista kysymyksistä.